Nykyisen vuosikalenterini takakannessa on teksti ”Tämä kalenteri on omistettu vastarannankiiskille ja epäkohtien korjaajille.” Osuu hyvin tälle vuodelle, minun ehdokasvuodelleni, vaalivuodelle. Toinen asia on miten hyvin tuo epäkohtien korjaaminen toteutuu. Politiikka on yhteistyötä, minun näkemykseni epäkohdasta on ehkä toinen kuin naapurin näkemys, ja vaikka epäkohdasta sinänsä ei olisi epäilystäkään, niin korjausehdotuksemme voivat lähteä täysin eri suuntiin. Neuvottelun paikka.
Tämän vuoden kiihkeä aihe on korona, koronarokotteet ja niiden kohdentaminen. Olen kuullut ja lukenut jos vaikka mitä perusteita, miksi juuri puhujan tai kirjoittajan edustaman ryhmän tulisi tuo rokote saada ensisijassa ja heti nyt: koska maksaa veroja, koska haluaa takaisin entisen elämänsä, koska lapset kärsii, koska haluaa halata mummua, koska puhuja on määritellyt itsensä riskiryhmään, koska nyt vain on siihen oikeutettu ja muitakin syitä. Tietyssä mielessä ihan valideja nuo kaikki: yhteiskunnan palvelut pyörii veronmaksajilla, ns entinen elämä on ollut toivottavasti ihan kivaa, osalle lapsista ja nuorista korona-aika on ollut tosi kovaa ja tulevaisuuteen vaikuttavaa, mummoja ei ehkä ole paljon halailtu viime aikoina, ajatuksella (vaikka vähän harhaisellakin) riskiryhmään kuulumisesta voi olla melko katatoninen vaikutus ihmisen elämään ja niin edelleen
Covid-19 muunnelmineen tuskin häviää ilman kaikki kattavaa rokotusohjelmaa, kaikki kattavaa maailmanlaajuisesti. Isorokko rokotettiin pois, polio on rokotteilla hallittavissa, tuhkarokko harvinaistui, kulkutaudit yleensäkin. Pääasia on, että rokote mitä nyt käytämme on tehokas ja turvallinen, ilman rankkoja sivuvaikutuksia ja täysin ilman loppuelämään vaikuttavia haittoja kuten sikainfluenssa rokotteessa oli, vaikkei niiden määrä suhteessa rokotettuihin niin suuri ollutkaan. Kesäkuuhun 2018 mennessä 323 henkilöä haki ja 235 sairastunuttaa oli saanut myönteisen päätöksen Lääkevahinkopoolin korvausrahastosta, https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00908 Yksikin vastaava tapaus on silti yksi liikaa. Henkilökohtaisesti voin odotella koronarokotetta kaikessa rauhassa. Nykytiedolla ei tarve suojautuakaan noin vain poistu, vaan nykyiset varotoimet voivat jatkua pitkään.
On totta että odottelu maksaa, jokainen karanteenipäivä maksaa jollekin jotain, jokainen vakavasti sairastunut vielä enemmän ja terveydenhuollon kantokyky on rajallinen. Epidemian jälkeenkin on terveysongelmia, etenkin niitä, jotka jäivät epidemian aikana korjaamatta. Hammashoito, terveysasemat, kouluterveydenhoito ja neuvolat tulevat varmasti olemaan haasteellisia paikkoja. Osassa haastetta oli jo ennen koronaakin.
Kaiken tuon keskellä tulisi myös huomioida terveydenhoidon henkilöstön jaksaminen, alalla pysyminen. Vaatimukset kasvavat, korvaukset tehdystä työstä eivät. Terveydenhuolto ei missään kunnassa ole ikinä ollut työntekijän vapauden airut, ja koronaepidemian aikana valmiuslaki puuhailut toivat sen karmaisevalla tavalla esiin. Terveydenhuollossa ei tehty etätyötä vaan mentiin ihan paikanpäälle, useinmiten vielä bussilla.
Vielä ei tiedetä kasvattiko korona-aika myös terveyseroja. Sen selvittäminen ja ennen muuta niiden vähentäminen ja poisto on haaste tulevaisuudelle. On selvää, että ihminen joka pystyy menemään halutessaan/tarvitessaan näyttämään jokaista kokemaansa terveyshaittaa pätevälle yksityislääkärille on paremmassa asemassa vakavien tautien toteamisen ja hoidon aloituksen suhteen, kuin se joka on joutunut odottelemaan viikkoja terveysaseman vastaanotolle ja sen jälkeen julkisen puolen tutkimuksiin. Onneksi nuo tilanteet ovat kuitenkin harvinaisempia verrattuna esim. sosioekonomisesta taustasta tavalla tai toisella kumpuaviin elämänongelmiiin. Kyse ei välttämättä ole edes tiedon puutteesta, vaan kintaalla viittaamisesta tiedolle, mikä ei tunnu omakohtaiselta, omia lähtökohtia huomioivalta.
Ehkä koskaan ei saada terveydenhuoltoa, joka vastaisi välittömästi , osuvasti ja korjaavasti kaikkiin terveysongelmiin. Terveys kun on niin paljon muutakin kuin jokin sairaus tai diagnoosi. Terveyteen vaikuttaa niin ihmissuhteet, asuminen, työ, vapaa-ajan mahdollisuudet, elämisen koettu mielekkyys. Minkäänlainen hyvinvointikeskus ei luo yksinään terveyttä ja hyvinvointia vaan siihen tarvitaan vaikuttamista noihin muihinkin. Ihmiskohtaamisenkin korvaaminen diginä ja robotilla onnistunee parhaiten vasta kun muut elämäntekijät on saatu reilaan.
Terveisin
Marjaana