Pieni kertomus työelämästä vuodenvaihteessa 2017

Hain joulukuun lopun arkipäivät palkattomaksi vapaaksi. Työlistoista huomasin, että työnantajani mielestä pitää olla myös koko seuraava viikonloppu palkattomalla vapaalla samantien. Käytännössä palkasta menee viikko pois, mikä hoitoalan tuloissani on tuntuva summa. Kysyin asiasta sekä ammattiliitosta että luottamusmieheltä. Näin kuulema vain on syksyllä työnantajaltani tulleen paikallisen ohjeistuksen mukaan. Teemme sitten niin. Siltikin, vaikka käsite työnantaja on…

Joulunaikaa

Joulutauon aika. Muutama syvään vedetty henkäys ja odotus. Joulunaika tulee tein minä jotain tai sitten en. Lapset  kotiin lentokentältä. Joku noista 1000 palan palapeleistä pöydälle. Se missä on paljon valkoista lunta. Lautapelit esiin. Joulukranssi oveen. Katumuksen sakrametti. Se rippi. Kirkkomme mysteeri. Senkin tein eilen. Aina yhtä vaikeaa. Vaikutus on outo. Positiivisella tavalla outo, vaikka toimitus…

Be you. The world will adjust.

Luin tuon kuvatekstin ja kalikka osui, vaikka en ihan hirveästi näistä self help -lauseista piittaakaan. Mitä vanhemmaksi tulen sitä vähemmän välitän kaikenlaisesta kyökkipsykologiasta, vaikka niissä, tässäkin, saattaa olla totuutta mukana. Jatketaan ajatusleikki versus todellisuus. Kotona: täällä olen Minä ad maximum. Ilmoitan aika sukkelasti jos jokin juttu ei sovi tai haluan asioihin muutosta. Mutta onko se,…

Suomi 100: avoin kirje isälleni

Ei ollut sinun vikasi, että juna minkä piti viedä sinut armeijasta kotiin kesällä -41 jatkoikin matkaansa kohti Suomen itärajaa. Täytit 19 sinä syksynä. Ajattelin joskus, että olisit voinut hoitaa tuonkin jutun lähtemällä vaikka Ruotsiin, mutta se mahdollisuus ei todellisuudessa tainut olla optio. En ehkä lopulta tiedä sinusta paljon. Silloin kun olit kertomassa, ei kiinnostanut, nyt…

Princesses parking only …

Luen Joonas Konstigin kirjaa Vuosi herrasmiehenä. Aiemman Konstigista lukemani perusteella olen aika kaukana Konstigin lievästi kuvattuna arvokonservatiivisesta ajattelusta. Olen myös etuajassa kommentoimassa kirjaa. Olen lukenut sen vasta noin puoleenväliin. Kevyttuntumalla oletan, että vuosi herrasmiehenä vaikuttaa myös Konstigin perusnäkemyksiin ihmisistä ja elämästä. En tiedä. Kun Konstig gentlemannina ratsastaa, miekkailee, aloittaa rugbyn, ostaa smokin, teettää puvun ja osallistuu…

Remedy rhymes

Luen aamuyöstä terapeuttisen kirjoittamisen kurssikirjaa.  Vaikka minun ja runouden välit ovat helvetillisen huonot – ei koske rocklyriikkaa – niin tähän aikaan aamusta sanapari ”remedy rhymes” kuulostaa tosi kivalta, rytmikkäältä ja miellyttävältä. On muutoinkin aikaa hahmotella asioita, katsella niitä uusista näkökulmista Kirjoittamisessa on tulossa uusia tuulia. Elämässä on eteenpäin menemisen tuntua. Luen, kirjoitan, piirtelen vihon reunaan…

No niin ….

Loppuviikosta tuli lääkärin aloitteesta puhetta painostani taas kerran: ikä 58, paino 82 kg ja pituus 177.5 cm, lievästi lihava. Jo pitkään lievästi kohonnut verensokeri. Suostuin ottamaan ne lääkkeet. Väsymys hävisi. Korkea kolesteroli.  Niitä lääkkeitä en halua kuin pakosta. Jotenkin vajaa kilpirauhashormoni. Ne lääkkeet otin.  Inhoan silti edelleen lääkkeitä, inhoan sairauksiakin. Vaikka elän varmaan edelleenkin aika…

Terveyttä, terveyttä vaan kaikille!

Tavattiin sattumalta talon nurkalla, pari naapuroston naista ja minä. Kaikki 50-60 välillä. Ja hitto! Kun ensin kimppaan ihmeteltiin kuinka nyt noin keskellä päivää tavattiin, yksi syyslomalla, yksi vuorotteluvapaalla ja minä migreenin vuoksi parin päivän saikulla, niin sitten ruvettiinkin puhumaan sairauksista, miesten sydänongelmista, pallolaajennuksista, uniapneoista, omista astmoista, kolesteroleista, verensokereista ja sen sellaisesta. Kun mukana oli kaksi…

Ja minä muuttaisin maalle!

Olen alkanut epäilemään itseäni, maallemuuttoaikeitani. Niitähän on ollut vuosien sivu. Mihinkään en ole päässyt. Vaikka hiljaisuutta, avaruutta, luontoa arvostan, niin tämän  viikon tapahtumat pistävät epäilemään survivalistin kykyjäni: Viime perjantai: Valokuvaaja lähtee parantamaan perheemme kalataloudellista positiota jonnekin Pernajanlahdelle. Istun kotona rauhassa lukemassa. Keittiöstä kuuluu  rapinaa kaapistojen väliin jäävästä tyhjästä, suljetusta tilasta. Lisää rapinaa! Hiiri? Välikatossa niitä…

Aamu jolloin kahvi loppui

Juon aamulla puoli litraa kahvia.  Olen mitannut.  Eilen tuli kuitenkin se hetki kun kahvi ykskaks yllättäen olikin loppu. Loppu! Loppu meiltä hyllystä. Olen niin innolla tai jollain paneutunut harrastuksiini, etten ole pitänyt lukua ruokakaapin sisällöistä sen enempää. Minä kuitenkin keitän meillä aamuisin kahvia eli minun pitäisi reagoidakin sen loppumiseen ensimmäisenä. Addiktio se on kahviaddiktiokin. Tosin…

Syksysunnuntai

Pihalla on keltaista. Syksy. Syksytekemistäkin. Ruukkujen pesua, päivävarjon säilömistä jonnekin, tavaroiden varastoimista. Ahkeraliisa ahkeroi vielä ruukussaan kymmenien kukkien voimin niin enpä häiritse sitä tänään. Silitin verhotkin kun tuli syksy. Tässä akvaariossa, isohkot ikkunat suoraan metsään, ei  verhoja tarvitse kuin syksyllä kun sytytetään valoja. Tänään on hidas päivä. Ei tekemistavoitteita. Kirjoittamisestakin tuli yhtäkkiä raskaampaa, vaikeampaa. Ei…

Poikkeuksellisesti: kirjablogi

Jos punatukkaisista kirjallisista ladyista pitää valita suosikki, niin omani on L.M. Montgomeryn Anna, älykkö, esteetikko, oikeudenmukainen, rehellinen, ulkopuolinen ja luova Anna. Peppi Pitkätossu on Annaan verrattuna pikkuisen kyläpahasen räyhäke. Harry Pottereiden Hermione Grangerilla ja Annalla on joitain samoja piirteitä. Feministisemmästä, käytännöllisestä  Hermionesta ja konservatiivisesta, haaveilevasta Annasta ei ehkä silti tulisi kavereita, ei ainakaan mitään sielunsisaria,…