Poliittista mummeliani, oikeasti olen kahden kaksoiskansalaisen tuplamummu, hävettää. Hävettää nykyisen hallituksen puolesta. Sen linjaukset sotivat kaikkea sitä vastaan mitä pidän tärkeänä: yhteisön ja yksilön hyvinvointia, taloudellista ja sosiaalista mahdollisuuksien tasa-arvoa, kansainvälisyyttä, eurooppalaisuutta, rauhaa.
Poliittisen mummelini on vaikea ymmärtää hallitusta, jonka maailmankuva on kuin luokkayhteiskunnasta revitty, jo valmiiksi huono-osaisia ja työmarkkinoita kurjistava, sen sijaan, että pyrittäisiin avoimen ja mahdollistavan yhteiskunnan luomiseen, ratkaisujen etsimiseen niiden koko kirjolta.
Poliittisen mummelini on todella vaikea nähdä valtion talouden kohentuvan äärimmäisillä leikkauksilla, luontoarvojen, ilmastonmuutoksen väheksymisellä tai puuttumalla työmarkkinoihin nykytavalla. Hallituksen tehtävä on rakentaa, ei pelata nollasummapeliä.
Poliittisen mummelini on vaikea nähdä maahanmuuton rajoittamista keinona mihinkään, kun rakentavaa maahanmuuttoa tarvitsemme jo palvelujen tarjonnan ylläpitämiseksi. Ja mitä varakkaisiin maahanmuuttajiin tulee, niin Suomen valtti on ollut yleinen elintaso, luonto, turvallisuus, toisaalta lapsiperheiden palvelut, työn ja muun elämän yhteen sovittaminen. Niillä ei tunnu olevan tälle hallitukselle kovin paljon väliä.
Maailmalla on jo ihan tarpeeksi enemmän tai vähemmän autoritaarisia yhteiskuntia, joissa hyvinvointi ja mahdollisuudet kasaantuvat vain pienelle eliitille. Miksi meidän maamme pitäisi olla yksi niistä? Oikeasti hävettää Suomen hallituksen puolesta.
Huskynharmaat hiukset 