Perunoista ja Sara Daniuksesta

Aloitetaan Sarasta. Lainasin kirjastosta Sidenkatedralen och andra texter. Hemmetti että joku voi olla terävä, esseisti, kirjallisuuden proffa, Ruotsin akatemian sihteeri, no, ja vainaa, joku syöpätauti. Ehkä joku on kirjoittanut jo ennen Saraa samaan tyyliin, mutta sak samma, Marjaana ei ole niitä lukenut. Miten joku saa Emma Bovaryn tuntumaa kiinnostavalta, yksinkertaisesti vain nykykuluttajalta. En tiedä. Kirjallisuuden…

Kaalipiirakka ja muita juttuja

Herään jonkun mielestä aamuyöstä eli omaan normaaliini. Sytytän kaikki kynttilät mitä pöydillä ja ikoneiden edessä on. Tunnelma on vähän kummallinen, amerikkalaisten elokuvien psykotunnelma. Poltettujen tulitikkujen haju jää ilmaan. Sytytän yhden ihan normi lampunkin. Keitän kahvia, jatkan eilen aloittamaani Lucia Berlinin Siivoojan käsikirjaa ja muita kertomuksia. Vaikea kirjan nimi taivuttaa mihinkään tekstiin, mutta kai se nyt…

Venäläisen kirjallisuuden viikko

Hyvä viikko. Muutakaan ei voi sanoa. Aikaa lukea ja kirjoittaa. Muutkin asiat ovat lähteneet etenemään.  Ei omasta ansiostani vaan ihan muuten vaan. Tuttavan kanssa keksittiin käyttää yksi aamuista Musiikkitalossa Helsingin kaupunginorkesterin kenraaliharjoituksissa. Suosittelen. Salia ei täytetä kokonaan, mutta mahduimme mekin mukaan vaikka keksimme ajatuksen klo 8 ja treenit alkoivat klo 10. Olen myös lukenut lähes…

Sohvan syvin olemus

Olen majoittunut Sohvan nurkkaan. On satunnaisia ekskursioita sinne tänne, mutta Sohva on kotini. Kirjat, Netflix, ruokaa. Kaikki ulottuvillani. Pää lepää. Käden lisäksi. Valokuvaajan kanssa on ollut puhetta Sohvan eliminoimisesta Pölypesänä, Passivoijana, Tunkkalana. Se vaihdettaisiin Reippaaseen, Raikkaseen ja Ryhdikkääseen tulevaisuuteen. Jee, ei se nyt ainakaan tänään tapahdu. Sohvalta katson Netflixin Sex Educationin ykköskauden ja siirryn Bollasta…

Yksikätinen yökirjoittaja ja kirjat

Normaali vuorokausirytmi hyppäsi murtuneen ranteen mukana kaivoon. Sinänsä en asiasta välitä: yö on ihmisen parasta aikaa, edesmennyttä Mattia mukaillen, joka tosin puhui elämästä eikä yöstä. Aamuyö on taas kirjoittamisen kannalta hyvää aikaa, on kirjoituskäsiä käytössä yksi tai kaksi. En varmaan olisi saanut kirjoittamisen opintojakaan kasaan ellei olisi aamuöitä. En paljon muitakaan opintoja. Öisin olen myös…

Arki alkaa

Viimeisiä vapaita aamuhetkiä. Kuva näyttää siltä kuin kyseessä olisi vähintään Tolstoi tai muuta kehittävää kirjallisuutta, mutta takaan ettei ole. Kirja on Candice ”sexandthecity ” Bushnellin Hissillä huipulle. Ihmisen täytyy olla lahjakas suoltaakseen 557 sivua sexandthecity-tyyppistä tekstiä. Ei tuolla Nobeleita voiteta, mutta se myy ja viihdyttää, se siitä. Toinen asia mihin olen vapaina käyttänyt aikaani on Crownin…

Luontosuhdetta vaalimassa

  Viikonloppuna käytiin sekä Valokuvaajan sukumökillä että Sipoonkorven kansallispuistossa. Mökillä paras anti oli hyvä laituri makoilla auringossa ja nopea doppaus Päijänteessä. Kylmää oli. Uimiseksi en sitä kutsuisi. Olen juuri lukemassa Katja Pantzarin kirjaa Finding sisu, missä suomalaista luontosuhdetta, noita kylmävesidoppauksia ja muita tekemisiä kuvataan uusiosuomalaisen silmin. Osin kuvaus on niin haltioitunutta, että iskee jo perisuomalainen…

Poikkeuksellisesti: kirjablogi

Jos punatukkaisista kirjallisista ladyista pitää valita suosikki, niin omani on L.M. Montgomeryn Anna, älykkö, esteetikko, oikeudenmukainen, rehellinen, ulkopuolinen ja luova Anna. Peppi Pitkätossu on Annaan verrattuna pikkuisen kyläpahasen räyhäke. Harry Pottereiden Hermione Grangerilla ja Annalla on joitain samoja piirteitä. Feministisemmästä, käytännöllisestä  Hermionesta ja konservatiivisesta, haaveilevasta Annasta ei ehkä silti tulisi kavereita, ei ainakaan mitään sielunsisaria,…

Lomalla

Pitkiä päiviä. Aamudoppeja kylmässä järvessä. Vesilintujen yksittäisiä kirkaisuja. Lokkien mekkalaa. Mökin kylmän kosteutta sateisessa kesäsäässä. Ilman lintuja lähes täydellistä hiljaisuutta. Veneen kunnostusta. Veneen, joka saa minut aina miettimään sitä Viklaa, mikä makaa varmaan vieläkin Espoossa autokatoksen takana. Ehkä… ehkä myöhemmin … ehkä sitten voisin miettiä sitäkin asiaa … nyt on tämä moottorimalli. Päiväunet ja metsälenkki…

Juhannus tuli, oli ja meni

Olipa kerran juhannus ja oikeasti mukavaa. Purjehtijalapsi, Valokuvaaja ja minä vietimme sitä kolmistaan. Syötiin hyvin, saunottiin, uitiin ja pelästytettiin mökkinaapurit, joiden nimiä ei edes muistettu, kutsumalla heidätkin kokolle. Eivät tulleet. Kutsusta tuntuivat ilahtuneilta silti. Viikko uskomattoman kauniissa paikassa mutta ilman kaupunkimukavuuksia, saa kraanasta tulevan kuuman veden ja normiwc:n tuntumaan juhlalta. Näkymien ja hiljaisuuden lisäksi toisin…

Terve taas, Sei Shonagon!

Terve taas Sei. Tutustuimme jo muutama vuosi sitten, mutta kirjoittamisen opintojen myötä piti taas ottaa yhteyttä. Sinun tekstejäsi käsittelevä kirja Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin on kirjallisuuslistallamme vaihtoehtoisena suomalaisesta kotieläintuotannosta kirjoitetun Syötäväksi kasvatetut teoksen kanssa. No toki tapaan mieluummin sinut Sei kuin naapurin possun. Kai voin muuten puhutella sinua etunimeltä ja sinutella, tai miten nyt Japanissa on…

”Meidän kaikkien pitäisi olla feministejä”

Ei ehditty Valokuvaajan kanssa leffaan perjantaina. Tarkoitus oli mennä katsomaan Elleä siihen ainoaan päivänäytökseen mikä pääkaupunkiseudulta löytyi. Jumituimme kirjakauppaan kuten niin usein käy. Lähtihän sieltä kirjoja mukaan, myös nigerialaisen Chimamanda Ngozi Adichien ”Meidän kaikkien pitäisi olla feministejä”, alunperin TEDxEustonin Afrikka -teemaan liittyvä puhe. Kirjassa on silti paljon meitä kaikkia koskevaa asiaa. Kirjaa on suunniteltu käytettäväksi…