Viikon kupla

Puolimakaan sohvalla. Tarkoittaa tilannetta missä pää nojaa selkänojaan, selkä on huonoryhtisellä kaarella ja jalat maadoittavat rakenteen lattiaan, etten ihan valuisi matolle. Kuppi kahvia vielä. Edellinen kuppi kaatui vahingossa kirjahyllyn alle. Työelämä antoi minulle viikon vapaata. Jee, I´m free. Tuurasin viikolla Purjehtijaa yövahtina venesatamassa. Valokuvaaja tuli mukaan yövahdin seuraksi, nattvaktens livvakt. Purjehtija oli työkeikalla. Satoi ja…

Arki alkaa

Viimeisiä vapaita aamuhetkiä. Kuva näyttää siltä kuin kyseessä olisi vähintään Tolstoi tai muuta kehittävää kirjallisuutta, mutta takaan ettei ole. Kirja on Candice ”sexandthecity ” Bushnellin Hissillä huipulle. Ihmisen täytyy olla lahjakas suoltaakseen 557 sivua sexandthecity-tyyppistä tekstiä. Ei tuolla Nobeleita voiteta, mutta se myy ja viihdyttää, se siitä. Toinen asia mihin olen vapaina käyttänyt aikaani on Crownin…

Aamumietelmiä

Aamuyö on kirjoittajan taivas. Hiljaisuutta. Tekemisen rauhaa. Kaikkien pakkojen puuttumista. Odotan taivaanrannan vaalenemista vielä sisällä omalla sohvallani, mutta pian tulevat valoisat aamut, kun juon aamukahvia ulkona aamumaailmassani vaikka sitten vilttiin ja villasukkiin sonnustautuneena, sudenhetken kylmyyden kähmiessä terassin nurkkia. Aamumaailmassani luen vanhat lehdet ja fb-päivitykset. Greta vaatii jotain tehtäväksi. Ihan rehellisesti sanottuna: vaatii mitä? Noin konkreettisesti…

Aamu

Odotan aamua. Tai siis, onhan nyt aamu, mutta hämärää ellei suorastaan pimeää. En ota kauniita aamupalakuvia vaan linnottaudun sohvan nurkkaan kahvikupin ja turkkilaisen jugurtin kanssa ihan kuvaamatta. Tyynyt, peitto, läppäri syliin, Pachelbel kaanon D-duurissa, Schubertin Ave Maria, siitä hyppäänkin Hozieriin, takaisin Mozartiin, siihen numero 21:een. Olen kuin viime kesän Saaristoradio: kaikki käy Bachista King Africaan…

Aamukurkistus ulos mikromaailmastani

Kurkistan varovasti mikromaailmastani makromaailmaan avaamalla aamun lehden. Luen että suomalaiset pitävät sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa tärkeänä samalla kun ovat sitä mieltä, että ihmiset eivät ota tarpeeksi vastuuta omasta kunnostaan ja terveydestään ja että on ihmisestä itsestään kiinni miten pärjää elämässään.  Jossain joku toteaa jotain suuntaan ”velvollisuuksien riman noustessa koko kulttuuri pääsee kehittymään korkeammalla eettiselle tasolle”….

Remedy rhymes

Luen aamuyöstä terapeuttisen kirjoittamisen kurssikirjaa.  Vaikka minun ja runouden välit ovat helvetillisen huonot – ei koske rocklyriikkaa – niin tähän aikaan aamusta sanapari ”remedy rhymes” kuulostaa tosi kivalta, rytmikkäältä ja miellyttävältä. On muutoinkin aikaa hahmotella asioita, katsella niitä uusista näkökulmista Kirjoittamisessa on tulossa uusia tuulia. Elämässä on eteenpäin menemisen tuntua. Luen, kirjoitan, piirtelen vihon reunaan…

Aamu jolloin kahvi loppui

Juon aamulla puoli litraa kahvia.  Olen mitannut.  Eilen tuli kuitenkin se hetki kun kahvi ykskaks yllättäen olikin loppu. Loppu! Loppu meiltä hyllystä. Olen niin innolla tai jollain paneutunut harrastuksiini, etten ole pitänyt lukua ruokakaapin sisällöistä sen enempää. Minä kuitenkin keitän meillä aamuisin kahvia eli minun pitäisi reagoidakin sen loppumiseen ensimmäisenä. Addiktio se on kahviaddiktiokin. Tosin…

”Perfect day”

Löhöilen sohvalla. Katselen kun aurinko tekee nousua metsän takaa. Taivas on jotain oranssin ja vaaleanpunaisen väliltä. Kuva? Ei. Nyt en halua menettää tätä oudonväristä hetkeä tekniseen räpeltämiseen kameran kanssa. Mikromaailmani ulkopuolella olen hyvin huolestunut. Olen huolestunut Trumpista ja Trumpin vaimosta. Nainen näyttää oikeasti apua tarvitsevalta ”nyt hyytyy hymy” -kuvissa. Taivas on muuttunut kellertäväksi. Demokratiassa vain…