Remontti vie mennessään

33580002_1741262422575700_7150149657597837312_o

Remontti vie mennessään, mutta se onkin kai jo selvinnyt jokaiselle juttujani lukeneelle.

Se vienti ilmenee esimerkiksi näin. Kirjoitin vaaditun työsuunnitelman kahta viimeistä aineopintokurssiani varten. Sitten tuli totaalistoppi. Piti panna suunnitelma tekstiksi, mutta ei ollutkaan mitään sanottavaa. Sama tunne tuli uuden kolumnin kirjoittamisesta. No, näin on tapahtunut aiemminkin, ei siis remontin syytä. Yleensä tila paranee kirjoittamalla. Flow löytyy jostain kolmannen ja viidennnen version välistä.

Sitten kirjauduin pankkiin sitkeästi väärällä tunnuksella niin moneen kertaan, että verkkopankkini sulkeutui. Palaan maanantaina pankin kanssa asiaan. Muu syy kuin remontti: näppäimistössä on niin paljon moskaa ettei se ota kaikkia merkkejä, yleinen hajamielisyyteni.

Kerrottakoon nyt vielä sekin, että eilen ampaistiin päiväksi Mummeliin, mutta jätettiin kaikki avaimet kotiin. No, mitä hittoa, eihän me sitä taloa sisältä aiottukaan nyt maalata, pensselit ja värit oli mukana eli sittä vaan maalaamaan. Päivä meni hienosti vaikkei sisälle mökkiin päästykään.

Täysin keskittyneesti tutkin sitävastoin luonnonmukaisesti puhdistuvan uima-altaan rakennusohjeita.  Olisi nimittäin aika kiva vempain meilläkin. Toistaiseksi se on vain ajattelua ja raha on rajallinen resurssi tässäkin asiassa. Keeping up with the Joneses -osio: naapurillakin on uima-allas, eikä ymmärtääkseni ihan pienikään sellainen. Joki kun valitettavasti ei värillään juuri houkuttele uimaan, vaikka periaatteessa vesi ei ole likaista, lähinnä vain savista. Lähijärvessä kävin eilenkin pulahtamassa. Ihanaa oli.

Nyt alkaa jo vähän näkyä, mitä ollaan tekemässä. Talon alusta on melkein tyhjennetty kaikesta romusta ja seuraavaksi ryömin sinne tarkistamaan, missä kunnossa lattia on alta katsottuna. Samalla ryöminnällä voisin vedä sinne lisää hiekkaa tai soraa. Täytyy vain jostain hankkia ebolapuku suojaamaan pölyltä ja muulta moskalta. Nämä ryömimiset ei oikein ole minun juttujani, mutta käytännössä olen meistä se kapein, kun Purjehtijakaan ei ole vielä kotona.

Muurari ei päässytkään eilen tulemaan ja kaivomiesten aikatauluista ei ole kuulunut mitään. Maalit sentään saatiin, vaikka maalikauppiaan mukaan ”kesä yllätti maalitehtaan”, ainakin nuo pienemmät firmat. Eipähän ollut mitään puolipsykoottista valintaprosessia ”olisko tuo, vaiko tuo astetta tummempi” kun mahdollisia värejä oli tasan yksi. Falurödiä tulee, sama väri kuin mökissä on ollut aiemminkin.  Muut värit, keltainen tai musta keittomaali olisivat vaatineet ylenmääräistä pinnistelyä ja useita uusintamaalauksia vanhan punamultavärin vuoksi.

italianpunainen-extra
Faluröd

Maalaus on siitä kiitollista hommaa, että tuloksen näkee heti! Paitsi pellavaöljymaalissa! Ikkuna on kuivunut jo ties kuinka kauan. Ja se on vasta ensimmäinen sisäikkuna. Välillä tämä ekoilu ottaa voimille.

33651425_1741273709241238_5007934680339578880_o
Kolmeen kertaan maalattu kun ohjeessa niin sanottiin. Lopputulos on kyllä aika hyvä vaan ei kuiva.

Talon mukana tuli uusi lelu: puutarhatraktori. Ruohoa se ei leikkaa ainakaan vielä, on vähän fixattavaa, mutta ajella sillä voi ympäri tonttia.  Henkilökohtaisesti tarvisin vanhanaikaisen työnnettävän kelaleikkurin. Jos sellainen on tarpeettomana, ehjänä ja säädettävällä leikkauskorkeudella varastossasi niin ota yhteyttä.

33619970_1740653542636588_3958390229638840320_o (1)Mikään väri ei kyllä voita omenankukkien valkoista sävyä, nyt kun saunan vieressä kasvava vanha omenapuu on täydessä kukassa. Toinekin omenapuu, minkä survaisin muutama viikko sitten poikki toivottomana, pupujen syömänä tapauksena, on kumma kyllä lähtenyt työntämään terveen näköistä uutta oksaa ja lehteä vanhasta kannostaan. Ei pöllömpää. Omenatarhan paikka taisi tulla määriteltyä saman tien.

IMG_20180526_170359028
Copyright JV

 

2 Comments Lisää omasi

  1. Elina sanoo:

    Ihan oikeassa olet, että remontti vie mennessään. Aika kuluu todella nopeasti ja ajatukset täyttyvät remonttiasioista, vaikka olemmekin palkanneet rakennusliikkeen suorittamaan osan hommista. Maalaus on minunkin lempipuuhaani, joten siihen haluan osallistua itse.

    Tykkää

    1. Marjaana sanoo:

      Niinpä. Rakennusliikkeen palkkaaminen olisi varmaan siinäkin mielessä hyvä, että homma pysyisi paremmin aisoissa myös ajatuksien tasolla. Nyt uusia suunnitelmia pomppaa mieleen miten sattuu kesken jo aloitetun työvaiheen: ”Mitäs jos tehtäiskin vähän toisin ….”.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s