Kaikki se mihin en koskaan osallistu

Minulla on kummallinen kyky huomata tapahtumia, joista sitten ajattelen: ”Oi kun jännää. Tuonne!”. Kummallista ei ole huomaaminen vaan se, että kun ko päivä, hetki, tapahtuma on, oli eilen tai alkaa vartin päästä muistan, että ai niin, tuokin juttu oli, meni, enkä mä ollutkaan mukana. Herään siinä vaiheessa, kun kiinnostava elokuva on jo siirtynyt vain maanantaisin…

Repovedellä

Kansallispuistokokemukseni on aika minimi. Päijänteen sellainen osuu matkalla Valokuvaajan mökille väistämättä eteen. Nuuksio on tutkittu moneenkin kertaan. Joku paikka Lapissa joskus. Muita en ainakaan muista. Aikaa sitten oli päätetty käyttää päivä Repoveden kansallispuistossa Kouvolan takana. Näytti kuvissa upealta ja oli lähellä, päivämatkan päässä. Sateesta ja Valokuvaajan kevytflunssasta huolimatta lähdettiin lauantai-aamuna reissuun. Navigaattorimme Alva tosin ohjasi meidät…

Suuria, suuria kysymyksiä …

Ei arvopohdintaa ja muita filosofioita, vaan olen menossa kampaajalle. Se suuri kysymys on roikkottaako tätä huskynharmaata hiirenhäntää perässään siinä uskossa, että kyllä se jonain päivänä kasvaa, vaiko leikata hiukset klassisen lyhyeksi? Onko muita vaihtoehtoja? On varmasti, mutta inhoan keski-ikäistä pallopää  -lookia, mitä aika usein tarjotaan vaihtoehdoksi. Hiukset lähtee. Siis ne irtoavat nippuina kammatessa. Se on…

Uneton Tikankolossa

Kirjoitan tätä yöllä. En saa nukuttua. Ei mitään järkisyytä moiseen, mutta näin vain on. Käytännössä olen kieriskellyt sängyssäni jo muutaman yön. Ihan uudella asialla en siis ole. Tänään nukkumattomuuteni ei haittaa, koska huomenna on vapaata. Kunhan tässä lipittelen kamomillateetä ja kirjoittelen. Unettomuus on kuin päässä ei olisi tarpeeksi tilaa. Puuttuu niityt ja peltoaukeat mihin juosta. Pää…