Ajatuskulkuja

Porvoo -ihmisenä käyn joskus katsomassa Porvoossa syntyneiden taiteiljoiden näyttelyitä. Yksikään heistä ei varmaan enää asu Porvoossa mutta ei sillä väliä.

Ennen joulua kävin katsomassa Hellbergiä ja Wallensköldiä. Hellbergin värikkäitä huoneita ja Wallensköldin outoja tyyppejä, torsoja. Miettimään jäin kuvassa olevaa Wallensköldin Babya. Kauniisti puettu tyttö, tsaariperheen kakaran näköinen, päässään jotain merimieslakin ja sairaanhoitajan vanhan päähineen väliltä. Kasvot ovatkin sitten jotain ihan muuta. Ajattelin niinkin pitkälle, että mitä jos ostaisin tuon taulun. Se siitä uudesta kodista, kesäpaikasta tai sijoitusasunnosta näillä ajatuksilla. Tietyssä mielessä saisin ehkä enemmän elämääni taulusta kuin esim. sijoitusasunnosta. Koti, kesäpaikka  on toinen juttu – ehkä.

Suhtaudun myös taiteen omistamiseen hiukan kaksijakoisesti. Taiteen pitäisi olla kaikkien nähtävillä. Omistaisin Rembrandtin, mutta en näyttäisi sitä kenellekään. Mikä järki? Toisaalta taiteen ostamien tallettaa sen edes jonkun nähtäväksi joskus. Toinen juttu on, että mihin meidän kirjahyllyillä vuoratussa kodissa edes saisi tuon kokoisen taulun? Järjestelykysymys.

Viggo-Wentzel Renato-Bogislaus Cathmor-Adlerwalt Wallensköldiin liittyy toinekin juttu. Ivan. Wikipedian mukaan Viggo W:n nimikin on Ivanin vanhoista nimikirjoista kokooma. En tiedä ketään ikäistäni porvoolaista, joka ei muistasi Ivan Wallensköldin keltaista sadetakkia, partaa, kumisaappaita ja baskeria. Eikä vaan sateella vaan aina. Pyöräilevä Ivan perässään Helga.

Täytyy miettiä näitä tauluja.  Hellbergiäkin voisi mennä katsomaan uudestaan taas jossain vaiheessa